Joukko Ranuan kunnan päättäjiä ja viranhaltijoita vieraili Kittilässä ja Kolarissa 23.-24.8. Mukana oli yhdeksän valtuutettua, seitsemän kunnan viranhaltijaa tai työntekijää sekä kahden kuntayhtiön toimitusjohtajat.

Molemmissa kunnissa kuultiin asiaa kuntien taloudesta, elinkeinoista ja ajankohtaisista asioista. Erityisesti matkailu ja Kittilän kaivos kiinnostivat ranualaisia.

Kittilän kunnantalolla kunnanjohtaja Antti Jämsén kertoi kunnan hyvästä taloustilanteesta. Kittilässä on tehty monta ylijäämäistä tilinpäätöstä ja kumulatiivista ylijäämää on tuplasti Ranuaan verrattuna: 28 miljoonaa euroa. Kittilässä on menossa ja tulossa useita yksityisiä investointeja, kuten kaivoksen laajennus, Keskon liikekeskus kirkonkylään ja Holiday Clubin huoneistoja Leville.

Ranuan kehittämispäällikkö Mikko Pöykkö kysyi, miten sesonkityövoimalle löytyy Kittilässä asuntoja, kun Ranuallakin tekee tiukkaa.

– Asuntopulaa ei ole saatu ratkaistua Kittilässä vielä mitenkään, Kittilän kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Rajala vastasi.

Kunnanjohtaja Jämsénin mukaan yksityiset kyllä rakentavat lisää asuntoja paikkakunnalle, mutta niitä ei ole riittävästi sesonkityövoiman tarpeisiin.

`Kittilän kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Rajala, kunnanjohtaja Antti Jämsén ja elinkeinojohtaja Katariina Palola.`

Kaivos tuo yli puolet yritysten liikevaihdosta

Elinkeinojohtaja Katariina Palola kertoi, että sekä yritysten määrä että kunnan asukasluku on noussut 20 viime vuoden aikana Kittilässä.

Kittilässä yritysten liikevaihto on 650 miljoonaa euroa, josta yli puolet tulee kaivokselta.

– Kittilän kunta valmistautui kaivoksen tuloon projektilla, jossa suunniteltiin päivähoitoa, asumista ja teollisuustontteja. Akanrovaan kaavoitettiin uusia asuinalue ja Leville teollisuustontteja. Tontit menivät kuumille kiville. Sirkan koulua laajennettiin ja uusi päiväkoti rakennettiin, Palola luetteli.

Kunta ehti tehdä pari vuotta valmistelutyötä ennen kuin päätös kaivoksen rakentamisesta tuli vuonna 2006.

Kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Anitta Jaakola, kunnanhallituksen puheenjohtaja Mirva Salmela ja kunnanjohtaja Tuomas Aikkila kuuntelemassa Kittilän valtuustosalissa.

Miljoonia matkailumarkkinointiin

Valtuuston 2. varapuheenjohtaja Antti-Pekka Aikkila kysyi, miten Kittilä hoitaa kuntamarkkinointia.

– Jokainen kittiläläinen markkinoi kuntaansa ja hyödyntää somea. Lisäksi olemme tehneet täsmämarkkinointikampanjoita esimerkiksi Helsingin Sanomissa oli koko sivun liite, joka jaettiin pääkaupunkiseudun talouksiin. Meillä on ollut aika pieni, mutta erittäin vaikuttava markkinointibudjetti.

Katariina Palola kertoi, että Visit Levi markkinoi miljoonilla vuosittain alueen matkailua. Kunta maksaa tästä 150 000 euroa vuodessa, loput tulevat yrityksiltä.

Levi on Ranuaan verrattuna jättiläinen matkailussa, sillä Levillä käy noin 600-700 000 kävijää vuodessa. Vertailun vuoksi Ranuan eläinpuistossa käy vuosittain 100-150 000 vierasta.

`Tauko Lohinivassa. Kuvassa Anitta Jaakola, Risto Niemelä, Tuomas Aikkila, Keijo Ruonala, Jaakko Kouva ja Juha-Matti Sääskilahti.`

7500 kiloa kultaa vuodessa

Kittilässä kuultiin myös kultakaivosyhtiö Agnico Eagle Finlandin viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Elsi Malkin puheenvuoro. Hän kertoi olleensa valmistelemassa edellistä Suhankoon varautumishanketta Rovaniemen Kehityksessä.

– Kittilässä tuotetaan noin 7500 kiloa kultaa vuodessa. Omia työntekijöitä noin 500, urakoitsijoilla noin 600. Omista työntekijöistä puolet on Kittilästä ja yli 90 prosenttia Lapista.

Malkki kertoi, että kaivosyhtiö maksoi viime vuonna omien työntekijöiden tuloveroja 10 miljoonaa euroa ja 18 miljoonaa euroa yhteisöveroa, josta kunnalle tulee reilu kolmannes. Kiinteistöveroja kaivos maksoi 450 000 euroa.

– Kaivoksella on menossa 250 miljoonan euron laajennus- ja infrastruktuuri-investoinnit. Lisäksi kaivokselle on valmistumassa oma 5G-verkko.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Mirva Salmela kysyi, millä koulutustaustalla kaivoksen työntekijät ovat. Elsi Malkki vastasi, että moni on ammattikoulutaustalla, mutta työntekijöitä koulutetaan paljon myös itse.

`Elsi Malkki kertoi Kittilän kaivoksesta.`

Pandemia toi etätöiden tekijöitä

Kittilän jälkeen ranualaiset matkasivat naapurikuntaan ja tapasivat Äkäslompolossa Kolarin kunnan edustajia.

Vt. kunnanjohtaja Hannu Haapala kertoi, että Kolarin väkiluku on kasvanut viime vuosina.

– Tavoitteena on ollut 4000 asukasta ja ennen pandemiaa se oli viittä asukasta vaille. Nyt asukkaita on 15 vaille 4000. Toissa vuonna kasvoi väkiluku yli 90 henkeä. Pandemia toi meille etätöiden tekijöitä.

Myös Kolarissa asuntojen puute hidastaa asukasluvun kasvua ja pahentaa työvoimapulaa, joka on pahin ravintola-alalla ja peruspalveluissa.

`Kolarin kunnan edustajia tavattiin Kellokkaassa.`

Tontit loppuivat kesken

Kolarin tekninen johtaja, ranualaislähtöinen Kullervo Lauri kertoi, että Ylläksellä asukasluku kasvaa, kirkonkylässä pysyy samassa ja sivukylissä väkiluku laskee.

– Tonttien kysyntä ollut niin valtavaa, että viime vuonna ne loppuivat kunnalta ja valtiolta. Kun viimeksi myimme 46 vapaa-ajan tonttia, ne piti arpoa, koska parhaimmillaan yhtä tonttia kohti oli yli kymmenen hakijaa, Lauri kertoi.

Ranualaislähtöinen Kullervo Lauri on Kolarin kunnan tekninen johtaja.

Maastopyörämatkailu vauhdissa

Kolarin yrityskoordinaattori Robert Hawkins kertoi, että Ylläksellä panostetaan etenkin maastopyörämatkailuun. Alueelta löytyy yli 500 vuokrattavaa pyörää, joten omaa ei välttämättä tarvitse ottaa lomalle mukaan.

– Pyöräilijät käyttävät jopa laskettelijoita enemmän rahaa asumiseen ja palveluihin, Hawkins totesi.

Pula työvoimasta haittaa matkailuyritysten kasvua, pahinta on ravintola- ja majoitusalalla sekä linja-auton kuljettajista. Hiljattain bussikuskeille oli tarjolla täsmäkoulutus, mutta siihen ei ollut riittävästi hakijoita.

Matkailun välittömät tulovaikutukset Kolarissa ovat noin 70 miljoonaa euroa, kun luku Kittilässä on noin 150 miljoonaa euroa.

Kuntavierailujen lisäksi ranualaiset pohtivat matkan aikana ensi vuoden talousarvioon liittyviä asioita. Lisäksi kokeiltiin Ylläksen pyörämatkailua käytönnössä nousemalla sähköpyörillä Kukastunturin huipulle.