Suhangon kaivokseen valmistautuminen ja yritystuet puhuttivat yrittäjien iltapalalla

Business Ranuan tiimi tarjosi iltapalaa ja tuoretta tietoa yrittäjille Ranuan eläinpuiston ravintolan yläsalissa tiistaina 28. helmikuuta. Paikalla oli 14 henkilöä.

Tilaisuuden aluksi kaivoskoordinaattori Janne Laine kertoi, missä Ranuan kunnan vetämässä Suhangon kaivokseen valmistautuminen -hankkeessa mennään.

– Yrittäjillä on keskeinen rooli kaivokseen valmistautumisessa. Kaivos tuo paljon muitakin töitä kuin varsinainen kaivostoiminta.

Kaivosyhtiö Suhanko Arctic Platinum Oy on luvannut kertoa viimeisimmät kaivokseen liittyvät tiedot kaikille avoimessa tilaisuudessa 22.3. Ranualla. Tilaisuus järjestetään joko valtuustosalissa tai Kerkässä ja siihen voi osallistua myös etäyhteyksillä. Paikalle tulee kaivosyhtiön ja sen omistavan CD-Capitalin edustajia sekä muun muassa kunnan, TE-palvelujen ja oppilaitosten väkeä.

Kaivokselle vievää tietä aletaan mahdollisesti rakentaa jo ensi kesänä. Investointipäätöstä odotetaan vuonna 2024. Kaivoksen rakentaminen alkaisi mahdollisimman pian päätöksen jälkeen. Rakentaminen kestää noin kaksi vuotta.

– Kaivoksen rakentamiseen tarvitaan noin tuhat ihmistä ja kaivoksen käytön aikana työpaikkoja on noin 400-500. Suhankoa verrataan kokoluokaltaan Kevitsan kaivokseen, jossa on 590 omaa työntekijää ja 300 henkilöä vierasta työvoimaa päälle, Janne Laine sanoi.

Kaivosyhtiön ja oppilaitosten kanssa on tehty kartoitusta siitä, minkälaista koulutusta ja kurssitusta ihmisille tarvitaan, mikäli kaivos avataan. Valmistautumishankkeessa tehdään myös yrityksiin tutustumisia. Huhtikuun 26. päivä Ranualla järjestetään tilaisuus yrittäjille, jossa kaivosten ansiosta menestyneitä yrityksiä esittäytyy. Paikalla on siivousyritys, rengasliike ja catering-alan yritys. Lisäksi tulossa on tutustumismatka Kevitsan kaivokselle kevään aikana, mutta tarkempi aika on vielä sopimatta.

Kaivoskoordinaattori Janne Laine kertoo hankkeen vaiheista.

Valmennuksella kiinni kaivoksen urakoihin

Kehittämispäällikkö Mikko Pöykkö esitteli valmennusta, joka on tarkoitettu kaivosten tai muiden suurhankkeiden alihankkijana toimimiseen. Koulutusta järjestää Redu Edu Oy, joka on myynyt vastaavia koulutuksia Kemin uuden tehtaan urakoitsijoiksi haluaville.

Suhangon lisäksi vireillä olevia kaivoksia ovat Sakatti ja Ikkari Sodankylässä. Muita suurhankkeita ovat tuulivoima-alueet, joita ei ole tulossa Ranualle mutta muun muassa Tervolaan, Iihin, Simoon ja Pudasjärvelle. Lisäksi Pohjois-Ruotsissa on vireillä miljardiluokan teollisuushankkeita.

– Kilpailu suurhankkeiden alihankkijaksi on kovaa, joten osaamisen pitää olla vahvaa.

ReduEdu Oy:n vihreä siirtymä -koulutus kestää kuusi kuukautta ja se alkaa huhtikuussa 2023. Koulutuksessa yritys saa yhden koulutettavan työntekijän yritykseensä puoleksi vuodeksi. Koulutettava vie läpi yrityksessä kehittämisprojektin, jonka aikana esimerkiksi lasketaan yrityksen hiilijalanjälki sekä kehitetään energia- ja materiaalitehokkuutta. Yritys maksaa koulutuksesta 2500 euroa. Koulutukseen mahtuu 10 yritystä. Koulutettavalle ei tarvitse maksaa palkkaa koulutuksen aikana, mutta tavoitteena on työllistää hänet koulutuksen jälkeen. Koulutettavat ovat työttömiä tai työttömyysuhan alla olevia korkeakoulutettuja, jotka  TE-palvelut valitsee. Lisätietoja saa Kari Rekilältä.

– Jos Suhankoon ja muihin suurhankkeisiin mukaan pääseminen kiinnostaa, kehotan hakeutumaan koulutukseen. Kun kaivoksen investointipäätös tulee, on jo myöhäistä.

Pöykkö muistutti, että ranualaiset yritykset ja työntekijät eivät riitä Suhangon kaivoksen tarpeisiin, vaan osaajia tarvitaan myös muualta Suomesta ja ulkomailta.

Terhi Juutinen, Jouko Erkkilä, Paula Erkkilä ja Johanna Ailunka tulivat kuulolle.

Ennätysmäärä EU-rahaa tarjolla

Yritys- ja hankeasiantuntija Juha Kutuniva kertoi yritystuista.

– Tulevan viiden vuoden aikana EU-rahaa on jaossa ennätysmäärä.

Investointitukea haluavien ranualaisten yritysten on hyvä ottaa ensin yhteys Peräpohjolan Leaderiin. Sen tuki painottuu pääsääntöisesti aloittaviin ja korkeintaan viisi henkilöä työllistäviin yrityksiin. Muissa tapauksissa kannattaa ottaa yhteys Lapin ely-keskukseen. Apua rahoituksen ja maksatuksen hakemiseen saa Business Ranuan Juha Kutunivalta.

Esimerkiksi maaseudun yritystukea voi saada investointeihin enintään 40 prosenttia. Investoinneiksi lasketaan koneet, laitteet, kalusto, rakentaminen, rakennuksen hankinta, ohjelmistot, käyttöoikeudet ja patentit.

Yksi uusista tukimuodoista on yritystoiminnan kehittämisavustus, johon Peräpohjolan Leaderilta voi saada enimmillään 3000 euroa ja Lapin ely-keskukselta enintään 50 prosentin tuki maksimissaan 100 000 euron kustannuksiin. Maaseuturahaston haku käynnistyy arviolta loppukeväästä.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) yritysten kehittämisavustusta voi saada 30-40 prosenttia ja se haetaan ely-keskukselta. EAKR-kehittämisavustuksen seuraava haku on 1.3.-28.4.2023.

Kutuniva korosti, että investointituen saamiseksi hankintaa ei pidä omalla riskilläkään sopia, tilata eikä maksaa ennen kuin tukihakemus on tullut vireille.

Mikko Pöykkö lisäsi, että kaikissa avustushakemuksissa pitää olla liiketoimintasuunnitelma, kannattavuuslaskelma ja hintatasot selvitettynä.

– Voimme auttaa miettimällä, mihin kanavaan hakemus on paras jättää, jotta se menestyisi. Rahoituksen saaminen on kilpailua ja parhaat hakemukset rahoitetaan.

Kari Väärälä kyseli Suhangon kaivostiestä. Vieressä Matti Koukkula.

Asunnoista tulee pula, jos kaivos rakennetaan

Tilaisuuden lopuksi keskusteltiin Suhangon kaivoksesta. Puhetta oli muun muassa kaivostiestä ja Ranuan asuntotilanteesta.

– Jos kaivostie rakennetaan, uskon, että se on iso askel kaivoksen avaamiseen. Kaivosyhtiö tuskin investoi 10 miljoonaa tiehen, jos se ei aio avata kaivosta, Mikko Pöykkö kertoi.

Väylävirasto kilpailuttaa kaivostien urakana kevään aikana, jotta tien rakentaminen pääsisi alkamaan ensi kesänä.

Tilaisuudessa arveltiin, että Ranualta ei löydy riittävästi asuntoja kaivoksen työvoimalle. Kunnanjohtaja Tuomas Aikkila myönsi, että asunnoista tulee pula, jos kaivos rakennetaan.

– Kun Kevitsan kaivosta alettiin rakentaa Sodankylässä, kaikki talot, mökit ja lämpimät vajat vuokrattiin 70 kilometrin säteellä ja siitä huolimatta syntyi intiaanikylä Kevitsaan. Rakentaminen työllistää noin tuhat ja valmis kaivos 400-500 henkilöä, joten tämän hetkinen asuntokanta ei riitä sinne päinkään. Siksi varaudutaan nyt ja tehdään se, mitä pystytään, Aikkila sanoi.

Mikko Pöykkö ei usko, että kansainväliset osaajat ostavat asuntoja, vaan he haluavat asua vuokralla. He tosin vaativat hyvälaatuisia asuntoja.

Kunnanjohtaja lisäsi, että kun kaivoksen investointipäätös tulee, rakennusliikkeet todennäköisesti alkavat rakentaa asuntoja. Sodankylässä näin teki YIT, lisäksi kaivoksen alihankkija Tapojärvi rakensi asuntoja omalle väelle.

– Markkinat toimivat siinä kohtaa. Meillä on tietysti hyvä olla tarjolla laadukkaita tontteja myös niille työntekijöille, jotka haluavat rakentaa kotinsa Ranualle.