Suhangon kaivoksen avaamisesta päätetään ehkä 2024

Suhangon kaivoksen investointipäätös eli päätös rakentamisesta tehdään mahdollisesti vuonna 2024. Tämä kävi ilmi yrittäjien aamukahvitilaisuudessa Ranualla tiistaina 12. huhtikuuta.

– En mielelläni sanoisi vuosilukuja, mutta vuosi 2024 voi olla realistisempi, projektipäällikkö Juha Rissanen Suhanko Arctic Platinumista kertoo.

Aiemmin yhtiö arvioi, että investoinnista päätettäisiin aikaisintaan jopa vuoden 2023 lopulla.

Suhangon omistava yhtiö päivittää parhaillaan ympäristö- ja vesitalouslupaa sekä selvittää kaivoksen kannattavuutta.

– Kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupa on lainvoimainen, mutta se on vanhentunut. Luvan päivittäminen on työmäärältään samaa mittaluokkaa kuin uuden luvan hakeminen.

Kaivosalueella on valmistunut geotekninen maastotutkimusohjelma, jolla maaperää on tutkittu aiempaa tarkemmin.

Purkuputki vaatii ympäristövaikutusten arviointiselostuksen, joka on Rissasen mukaan hyvin pitkällä. Siihen joudutaan kuitenkin tekemään vielä lisäselvityksiä.

Yrittäjien aamukahvilla oli mukana myös valtuuston puheenjohtaja Tatu Hietala (etualalla).

Kaivostie alkuun 2023 kesällä?

Myös kaivostien suunnittelu on hyvässä vauhdissa. Tiesuunnitelma on parhaillaan Traficomissa hyväksyttävänä.

– Tien rakentaminen voisi alkaa kesällä 2023. Lopullinen päätös tiestä kytkeytyy siihen, että kaivoksen rakentaminen on varmaa, Rissanen sanoo.

– Kun kuullaan, että tie tehdään, kannattaa ostaa henkselit housuihin, kunnanjohtaja Tuomas Aikkila kysyi pilke silmäkulmassa.

– Aina kannattaa odottaa, että kaikki luvat on saatu, Rissanen vastasi.

Kun tien rakentamista aletaan valmistella, urakoiden kilpailutuksen järjestää Lapin ely-keskus. Tämä tapahtuisi mahdollisesti vuoden 2023 alkupuolella. Suunnitelmana on louhia ja murskata alueen malmien puhtaita sivukiviä tien rakennusainekseksi.

Kunnanjohtaja Tuomas Aikkila kyseli kaivostiestä ja kaivoksen investointipäätöksestä.

Kaivoksesta kiinnostuneet listalle

Jos tai kun kaivos rakennetaan, kyseessä on valtava rakennushanke.

– Siihen otetaan todennäköisesti suuria urakointiyhtiöitä, joiden odotetaan käyttävän mahdollisimman paljon paikallisia aliurakoitsijoita ja työvoimaa.

Rissasen mukaan Ranualla olisi hyvä koota koota lista kaivoshankkeesta kiinnostuneista urakoitsijoista ja palveluntarjoajista.

Ranuan kunnan kehittämispäällikkö Mikko Pöykkö oli samaa mieltä.

– Ranualaisten yritysten on hyvä olla mukana kilpailutuksessa joko pääurakoitsijana tai aliurakoitsijana. Naapurikuntien yrityksiä on myös varmasti mukana, joten mietitään, onko järkeä koordinoida asiaa yhdessä heidän kanssaan.

Kehittämispäällikkö Mikko Pöykkö veti tilaisuuden.

Ruotsin markkinat lähempänä kuin Helsinki

Ranualaiset yrittäjät kuulivat myös katsauksen Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan suurhankkeista eli akkutehtaasta, tuulivoimaloista, kaivoksista ja kalateollisuudesta.

– Ranualta Luulajaan on 275 kilometriä matkaa ja Skellefteåån 400 kilometriä. Ranualta Helsinkiin on 765 kilometriä. Eli nyt puhutaan vientihankkeista, jotka ovat lähempänä kuin Etelä-Suomi, sanoi konsultti Jukka Teräs Norrum Oy:stä.

Ruotsin viennin aloittaminen vaatii hyviä verkostoja, kielitaitoa, markkinoita ja paikallisia tuntevia ihmisiä.

Veken toimitusjohtaja Markus Ranua kysyi, onko Ranualla Ruotsin markkinoista kiinnostuneita yrityksiä. Mikko Pöykkö vastasi, että ranualaisten yritysten kiinnostus pitää tarkemmin selvittää.

Ranualaisilla on kuitenkin jo kokemuksia Ruotsin markkinoista. Liiketoimintapalvelu Huhtamäen yrittäjä Jari Palviainen on ollut aiemmin töissä kahdessa Ruotsissa toimivassa yrityksessä, Destiassa ja Scartissa.

MK-Core Drillingin toimitusjohtaja Mika Kehusmaa kertoo, että heidän yrityksensä on ollut reilun vuoden Ruotsissa.

– Sinne oli aika vaikea päästä. Saimme ensimmäisen urakan Agnico Eaglen kautta. Kun olimme olleet Ruotsissa pari kuukautta, niin alkoi tulla soittoja. Arki on siellä samanlaista kuin täällä mutta asuntojen hinnat ovat suolaisia. Työkielenä meillä on englanti, Kehusmaa kertoo.

Yrittäjien aamukahvitilaisuuteen Ranuan valtuustosalissa osallistui toistakymmentä henkilöä.

Yrittäjä Mika Kehusmaalla on kokemusta Ruotsin markkinoista.

Teksti ja kuvat: Perttu Ruokangas