Suhangon kaivos toisi lisää töitä Ranualle ja lisäisi ainakin hetkellisesti väkilukua
Ranuan kunnan kaivosohjelman ensimmäinen työpaja järjestettiin valtuustosalissa tiistaina 3. lokakuuta. Tilaisuudessa käsiteltiin muun muassa Suhangon kaivoksen vaikutuksia Ranuan väestömäärään ja työllisyyteen.
Johdantona työpajatyöskentelyyn oli Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tekemä väestöennuste, jossa on arvioitu Suhangon kaivoksen vaikutuksia Ranuan kunnan väestömäärään. Toiveikkaimmassa vaihtoehdossa Ranuan väkiluku kasvaisi 2030-luvulla hetkellisesti ja väestön väheneminen hidastuisi vuoteen 2040 mennessä. Optimistisimmassakin mallissa Ranuan väkiluku kuitenkin laskisi runsaalla 200 ihmisellä nykyisestä. Kahdessa muussa vaihtoehdossa väkiluku pienenisi vieläkin enemmän: noin 320 ja 450 ihmistä vuoteen 2040 mennessä.
Ranuan kunnanjohtaja Tuomas Aikkila uskoo, että kunta pystyy vaikuttamaan väestökehitykseen.
–Ranualla on satsattu kuntamarkkinoinnilla ja investoinneilla siihen, että voimme vaikuttaa asukasluvun kehittymiseen positiivisemmin mitä nämä ennusteet näyttävät, Aikkila kertoo.
Suhangon kaivos toisi runsaasti lisää töitä paikkakunnalle. MDI:n arvion mukaan Ranualle syntyisi kaivoksen myötä noin 340 uutta työpaikkaa kaivosinvestointiin liittyen, joista 80 prosenttia olisi suoraan kaivokseen liittyviä ja 20 prosenttia välillisiä työpaikkoja. Työpaikkoja tulisi eniten kaivannaisteollisuuteen, rakentamiseen ja kaupan alalle. Kaikki uudet työntekijät eivät kuitenkaan maksaisi veroa Ranualle.
–On huomionarvoista, että merkittävä osa kaivoksen työpaikoista kirjautuisi muiden kuntien alueelle, vaikka työpaikat sijaitsisivat Ranuan alueella. Tähän vaikuttaisi esimerkiksi Rovaniemen läheisyys, Tommi Ranta MDI:stä arvioi.
Valtuustosalissa oli mukana 25 henkilöä.Tekijöitä tarvitaan muualta
Kaivosalalla työskenteleviä on Ranualla viimeisimpien tilastojen mukaan 24 henkilöä. Sodankylässä heitä on 485, Kittilässä 299 ja Rovaniemi 298. Voi olla, että osa Rovaniemeltä pohjoisen kaivoksilla työssä käyvistä vaihtaisi työpaikkansa Suhankoon, mutta asuisi edelleen Rovaniemellä.
–Ranualle tarvitaan osaajia ja tekijöitä muualta. Rovaniemeltä tuleva työvoima ei välttämättä muuta Ranualle työpaikkojen perässä. Muista kunnista saatava työvoima riippuu siitä, jatkuvatko muut kaivoshankkeet.
Eläköitymisestäkään ei ole lähitulevaisuudessa juuri apua, sillä kaivosalalla työvoima on suhteellisen nuorta.
MDI:n ennusteen jälkeen työpajaan osallistuneet jakautuivat ryhmiin pohtimaan käytännön keinoja kaivokseen varautumista varten. Työpajaan osallistui 25 henkilöä. Toinen työpaja järjestettiin valtuustosalissa torstaina 12.10. kello 17-19.
Työpajojen lisäksi kaivokseen valmistautumista on suunniteltu Ranuan kunnan ja se omistamien yhtiöiden edustajien työryhmissä. Näiden työryhmien työ on juuri valmistumassa.
Työpajojen ja työryhmien näkemyksiä käytetään Ranuan kaivosohjelman tekemiseen. Kaivosohjelma valmistuu joulukuussa.
Valmistautumista tehdään Ranuan kunnan Suhangon kaivokseen valmistautuminen -selvityshankkeessa, joka on rahoitettu Lapin liiton AKKE-rahoituksella.
Ryhmätöiden aikana käytiin vilkasta keskustelua. Yhden ryhmän kirjurina oli kunnanjohtaja Tuomas Aikkila (vasemmalla).Kaivosyhtiö Suhanko Arctic Platinum Oy on kertonut päättävänsä kaivoksen rakentamisesta vuonna 2024. Kaivosalueelle vievää tietä rakennetaan parhaillaan.
