Taneli Kilpivaara on kuljetusyrittäjä kolmannessa polvessa
Taneli Kilpivaara mietti lukiossa, että hänestä voisi tulla isona teknisen työn opettaja. Sitten suunnitelmat muuttuivat.
– Autohommat alkoivat kiinnostaa enemmän. Kiinnostus alkoi, kun olin nuorena kesätöissä roskahommissa joskus 13-14 -vuotiaana.
Taneli muistaa vielä, kuinka opinto-ohjaaja järkyttyi, kun nuorukaisen tulevaisuuden suunnitelmat vaihtuivatkin akateemisesta maailmasta rekan rattiin.
– Lauantaina oli lakkiaiset ja maanantaina alkoi koulu aikuiskoulutuskeskuksella. Perään oli kolmen kuukauden harjoittelu ja sen jälkeen olen ollut autohommissa.
Ura alkoi työntekijänä kuljetusliikkeissä. Mukaan mahtui myös rahdin ajamista.
– En ole paljoa muuta työtä tehnytkään kuin tätä.
Veri alkoi vetää yrittäjäksi. Tanelin pappa Erkki Leppiaho aloitti liikennöitsijänä jo 1950-luvun alussa. Enot Risto, Raimo ja Riku, ovat myös olleet kuljetusalan yrittäjiä. Vielä kun serkkupojalla Antti Leppiaholla oli sama suunta, serkukset perustivat Leppikilpi Oy:n vuonna 2018. Yritys kerää jätteitä, tyhjentää kaivoja ja ajaa puuta. Yhtiö on Napapiirin Kuljetuksen jäsenyritys ja sitä kautta tulee osa töistä. Leppikilpi kerää jätteitä Ranualla MHK Kuljetuksen alihankkijana.
Toimintaa Ranualla ja Lumijoella
Ranualla on yksi ja Lumijoella kaksi vakituista työntekijää. Työntekijöitä palkattaisiin lisää, mutta tekijöitä on vaikea saada.
– Suhtautuminen työntekoon on muuttunut ja arvostus perusduunaria kohtaan on laskenut nuorten parissa. Tuntuu, että moni haluaisi tienata leipänsä TikTokilla, Taneli Kilpivaara sanoo.
29-vuotiasta yrittäjää kauhistuttaa jo nyt, minkälaiseksi työvoimapula pahenee esimerkiksi 10 vuoden kuluttua.
Toinen yrittäjistä eli Antti asuu Lumijoella, jossa hänellä on yksi puutavara-auto. Ranualla asuva Taneli on yhtiön toimitusjohtaja.
Taneli kertoo, että yritystä onnistuu pyörittää hyvin kahdella paikkakunnalla. Yrittäjien välillekin etäisyys tekee miehen mukaan hyvää.
Isot investoinnit painavat
Leppikilpi Oy täytti tammikuussa viisi vuotta.
– Tykkään työstä edelleen. Parasta on asiakaskontaktit, koska olen sosiaalinen ihminen. Yrittäjänä on hienoa vapaus päättää asioista. Autojen kanssa on mukava touhuta.
Kilpivaara kertoo, että yhtiöllä on takana kaksi tappiollista tilikautta investointien takia. Yritys on hankkinut uuden puutavara-auton ja pakkaavan jäteauton lyhyen ajan sisällä. Jäteauto piti laittaa, koska edellinen tuhoutui tulipalossa viime joulukuussa.
– Autossa pitää olla molokkinosturi ja pikakonttivinssi. Siksi sopiva auto oli vaikea löytää. Lopulta se löytyi Tanskasta. Siihen piti laittaa nosturi jälkikäteen.
Jäteautoon investoiminen kannatti, koska sopimusta Ranuan jätekeräyksestä on jäljellä useampi vuosi.
Yrittäjä toivoo, että yritys pärjäisi lähitulevaisuudessa, vaikka ajat ovatkin epävarmat.
– On vaikeaa ennustaa ja todennäköisesti menee väärin, jos vastaa positiivisesti. Olen aika optimisti, mutta nyt on tosiaan hankalat ajat. Toivotaan, että menee hyvin.
Työpäivät enintään 10 tuntia
Moni yrittäjä painaa pitkää päivää. Tanelin mielestä yrittäjien jaksamisesta puhutaan liian vähän.
– Tasapainon löytäminen työn ja vapaa-ajan välillä on tärkeää. Itse olen yrittänyt pitää viikonloput vapaina. Työpäivät tahtovat venyä illasta. Olen yrittänyt tehdä enintään 10 tunnin päiviä.
Jos päivät venyvät jatkuvasti pitkiksi, työteho kärsii.
– Jos olet 15 tuntia töissä nollat taulussa, ei saa niin hyvin aikaiseksi. Voisin lyhentää omia työpäiviä vielä, mutta uusia työntekijöitä on vaikea saada.
Taneli palautuu työstä harrastusten parissa. Hän harrastaa metsästystä, kalastusta, moottorikelkkailua ja moottoripyöräilyä.
– Näitä kaikkia harrastan liian vähän, hän myöntää.
Vertaistuki auttaa yrittäjää jaksamaan.
– Minulla on muutama hyvä yrittäjäkaveri. Heidän kanssaan jaetaan tuntoja. Se on varmaan tärkein apu jaksamiseen.
Halkomakone ja reki omin käsin
Rekkamiehelle on etua siitä, että on käsistään kätevä. Taneli tykkää rakennella myös vapaa-ajalla.
– Tein vasta kotiin kenkähyllyn metallista ja puusta, kun kaupasta ei löytynyt sopivaa.
Yläasteella hän teki halkomakoneen ja moottorikelkan reen omin käsin. Todistuksessa teknisestä työstä komeili arvosana 10.
– Halkomakone on käytössä yhä Kuusamossa isän kanssa yhteisenä vehkeenä. Reestä en tiedä, tein sen enolle tilaustyönä.
Psykologian opiskelu kiinnostaa
Vaikka Tanelista ei tullut teknisen työn opettajaa, opiskelu kiinnostaa häntä. Ei tosin kasvatustieteet vaan psykologia.
– Eilen katselin avoimen yliopiston linjoja. Nyt kun se kiinnostaa, ajattelin tarttua siihen. Aluksin teen yhden kurssin ja katson, onko se minun hommaa vai ei. Luulen, että se on.
Psykologiaan perehtyminen on kiinnostanut miestä jo pidempään.
– Olen filosofi luonteeltani. Ihmisen ajattelu ja käytös kiinnostavat, kun kaikki perustuu siihen. Minusta on mukava olla ihmisten kanssa tekemisissä ja vaihtaa kuulumisia, senkin takia ajattelin opiskella psykologiaa. En voi vielä sanoa, että uraa olisin vaihtamassa, mutta ensin pitää opiskella enemmän ja katsoa sitten.