Ranuan suurimpiin lukeutuvan maitotilan isäntä laajentaa matkailuun

Ojansuun tilan isäntä Juha Kortesalmi Ranuan Koivuperältä luettelee maidontuotannon nousseita kustannuksia.

– Kustannusten nousu on isoin kriisi maidontuotannossa Venäjän pakotteiden jälkeen. Esimerkiksi väkirehun hinta on noussut 25 prosenttia puolessa vuodessa, viljan hinta on ainakin tuplaantunut ja apulannan kaksinkertaistunut. Sähkön ja polttoöljyn hinnannousu tähän päälle. Kasvu on ollut ihan järjetöntä.

Kortesalmen mukaan kustannusten nousun takana on kaksi isoa tekijää joko suoraan tai välillisesti: maakaasun ja öljyn hinta.

– Toissa vuonna öljy ja kaasu olivat halpoja, nyt hinnat ovat kääntyneet päälaelleen.

Kortesalmi laskee, että kustannusten nousu vastaa kuutta senttiä maidon litrahinnasta. Arla nosti maidon hintaa vuoden alussa kahdella sentillä.

– Se tarkoittaa, että omat tulot pienenevät neljä senttiä maitolitralta.

Maitotilalla kyse on isoista summista. Ojansuun tilalla tuotettiin viime vuonna 1,2 miljoonaa litraa maitoa, jotka vietiin joko Sipoon tai Hämeenlinnan meijeriin. Ojansuun tila on Ranuan suurimpia maidontuottajia.

Lehmät lypsetään robotilla ja ruokitaan automaatilla.

Kolmannen polven isäntä

Tilalla on Ranuan uusin navetta. Juha Kortesalmi osti tilan vanhemmiltaan, aloitti vuonna 1997 ja on kolmas sukupolvi tilalla. Navetta rakennettiin 2012 ja sitä laajennettiin vuonna 2018. Lehmiä on 134 ja nuorta karjaa 79 päätä. Tilalla on kaksi vakituista työntekijää ja lisäksi kesällä on kaksi sesonkityöntekijää.

Robotit ja automaatit ovat arkipäivää tämän päivän maitotilalla: navetassa on kaksi lypsyrobottia ja myös lehmien ruokinta hoituu automaatilla. Lehmien liikkumista ja märehdintää seurataan niiden kaulassa olevien tunnistimien avulla.

Kun Kortesalmi sai uuden navettansa ensimmäisen osan käyttöön, maidon hinnassa tapahtui iso muutos.

– Maidon hinta oli huipussaan vuonna 2014. Sen jälkeen tulivat Venäjän pakotteet ja maitokiintiöiden poisto, jotka romahduttivat maidon hinnasta 12 senttiä vuoden aikana. Sen jälkeen hinta on hiilautunut joitakin senttejä ylöspäin, Kortesalmi kertoo.

Millä maajussi elää, kun kulut karkaavat ja maidon hinta ei nousee lähellekään samaa tahtia?

– Tehdään pitkää päivää ja silloin kun tuloja on vähän, karsitaan kuluista, investoinneista ja mistä vain pystytään. Aina on pakko kuitenkin oma leipä työstä lähteä.

Kortesalmi sanoo, että heittelevät suhdanteet vaikuttavat maataloudessa kuten muussakin yritystoiminnassa.

– EU-aikana suhdanne on vaihdellut rajusti, kun ei ole enää maatalous-tupoja. Aaltoliikettä on riittänyt.

Vaikka maidontuottajilla kyyti on kylmää, vielä ahtaammalla ovat sikatilat.

– Sikatiloilla tuotteen hinta on laskenut samaa aikaan, kun kulut ovat nousseet.

Navetan toimintaa ja lehmien vointia seurataan tietokoneelta ja kännykästä.

Tosi kovat riskit

Kortesalmi myöntää ottaneensa ison riskin, kun investoi nykyaikaiseen navettaan ja sen laajennukseen.

– Riskit ovat tosi kovat isoissa investoinneissa. Maataloudessa ei ole niin helppoa realisoida omaisuutta kuin vaikka koneyrittäjillä, sillä navettaa ei yleensä pysty myymään. Kaikista ei välttämättä ole tähän hommaan, toistaiseksi itsellä on kestänyt pää. En vaivu synkkyyteen.

Kortesalmi kehuu Ranuaa hyväksi paikkakunnaksi yrittää.

– Luvat investointeihin on saatu kohtuudella, eikä ole tullut valituksia. Kaikki ovat positiivisella mielellä ja kannustavat, että hyvä kun joku jaksaa yrittää. Kapuloita ei ole laitettu rattaisiin kunnan eikä yksityisten puolelta.

Laajennus matkailuun

Maitotilan isäntä katsoo kaikesta huolimatta tulevaisuuteen ja laajentaa toiselle toimialalle, matkailuun.

– Kun maatalouden laajentaminen on tullut tiensä päähän, jotakin pitää kuitenkin yrittää. Minulla on puolenkymmentä rantatonttia, joille pikkuhiljaa tehdään vuokrahuviloita.

Ensimmäinen mökki on työn alla ja tarkoitus on saada se vuokralle ensi syksyksi, ruskasesonkia varten. Rantasaunan teko on hyvällä mallilla ja maaliskuussa tulee talopaketti.

– Tarkoitus on vuokrata mökkiä, kunnes jään eläkkeelle ja sen jälkeen tästä tulee minulle eläkemökki.

Kortesalmi aikoo tehdä lisää mökkejä, jos kysyntää riittää ja homma kannattaa.

– Kun maailma muuttuu, pitää tehdä peliliikkeitä johonkin suuntaan. Maatalouteen ei nyt kannata investoida, mutta voihan olla, että asia muuttuu toisinkin päin. 

Tuulivoimalle kyllä

Kortesalmi kertoo kannattavansa ehdottomasti tuulivoimaa.

– Tämä ala on todella energianintensiivinen ja Suomi on ollut aina riippuvainen tuontisähköstä. Olen matkaillut paljon, enkä ole huomannut missään, että tuulivoimalat vaikuttaisivat matkailuun. Esimerkiksi Kalajoella on paljon tuulivoimaloita, mutta en ole kuullut, että kukaan jättäisi niiden takia menemättä sinne.

Hän pitää tuulivoimaloiden yhtenä hyvänä puolena kunnan saamia kiinteistöverotuloja. Hän muistuttaa myös maanomistajan oikeuksista.

– Tuulivoima on maanomistajan asia. Jos tuulivoima kielletään, puututaan ihmisen oikeuteen hallita omaisuuttaan. Se olisi sama, kuin että kielletään rakentaminen omalle maalle.

Kortesalmella on kokemusta myös kuntapäättäjän tehtävistä. Hän oli Parempi Ranua -ryhmän valtuutettuna Ranuan valtuustossa vuosituhannen vaiheessa.

– Ei ole ainakaan tällä työmäärällä hinkua palata kuntapolitiikkaan. Kaksi puoluetta kysyi ehdolle viime kuntavaaleihin, mutta kieltäydyin kohteliaasti. Olen koettanut olla taustapiruna, Kortesalmi naurahtaa.

Neljän päivän ikäinen vasikka.

Teksti ja kuvat: Perttu Ruokangas