Väylävirasto: Suhangon kaivostie on erittäin kannattava investointi

Suhangon kaivosta varten rakennetaan parhaillaan tietä Ranualla Palovaaran maisemissa. Kaivostien alkuosuus kulkee nykyisen Palovaaraan menevän maantien linjausta, mutta kaivosta varten on rakennettava myös aivan uutta tietä. Kaivokselle ei nimittäin ole olemassa tieyhteyttä tällä hetkellä.

Tien rakennuttaa Väylävirasto, joka kilpailutti urakan julkisena hankintana. Urakkakilpailun voitti GRK Suomi Oy.

Työt alkoivat juhannuksen tienoilla maantietoimituksella. Tien pitäisi olla valmiina vuoden kuluttua, lokakuussa 2024.

Kaikkiaan uutta tietä rakennetaan 10 kilometriä, josta 8,5 kilometriä on maantietä ja 1,5 kilometriä on yksityistietä, joka on kaivospiirin eli tulevan kaivoksen alueella. Urakkaan kuuluu uuden sillan rakentaminen Ylijoen yli. Ensin Ylijoelle rakennetaan työsilta talveksi ja lopullinen silta rakennetaan samalle paikalle ensi kesänä. Toinen, pienempi, silta tulee Tuumasuolle. Sitä kutsutaan ”viitasammakkosillaksi”, koska se on rakennettava alueella elävän viitasammakon vuoksi.

Tien rakentamiseen tarvittavat rakennusmateriaalit saadaan kaivosalueella olevasta tarvekivilouhoksesta. Kuva: Suhanko Arctic Platinum Oy

Leveä pikibaana keskelle metsää

Keskelle metsää rakennettavasta, päällystettävästä tiestä tulee suunnilleen yhtä leveä kuin Ranuan ja Rovaniemen välisestä maantiestä. Kaivostien leveydeksi tulee 7,5 metriä, josta päällysteen leveys on 7 metriä. Esimerkiksi Kevitsan kaivostie Sodankylässä on puoli metriä tätä kapeampi.

Työt on aloitettu tulevalta kaivosalueelta, jossa tien rakennusmateriaalia louhitaan. Alueella on räjäytetty kalliota tähän mennessä neljä kertaa. Alueella on töissä nyt noin 20-25 työntekijää. Työmaalla on isoja koneita kuten murskain, kauhakuormaajia, seitsemän dumpperia ja pari kuorma-autoa.

– Kaivosyhtiöllä on Konttijärven tarvekivilouhos, jossa osa louheesta murskataan ja osa menee suoraan tielinjalle massanvaihdon täyttöihin, projektipäällikkö Keijo Heikkilä Väylävirastosta kertoo.

Kivilouhos on kätevä apu tien rakentamiseen, sillä kaivosyhtiö Suhanko Arctic Platinum Oy:llä oli siihen luvat jo valmiina ennen tien rakennustöiden aloittamista. Koska tien rakennusmateriaaleja ei tarvitse kuljettaa kaukaa, säästyy rahaa. Heikkilän mukaan vastaavaa louhosta ei löydy ainakaan lähialueilta.

– Ensin meidän piti varmistaa, että tarvekivilouhoksen kivi sopii ympäristöllisesti ja teknisesti tien rakentamiseen. Kivi on erittäin lujaa, ja ennakkonäytteiden perusteella se kelpaa myös päällystekiveksi, Heikkilä kehuu.

– Meillä on nyt murskattuna noin puolet tarvittavasta määrästä, GRK Suomi Oy:n työmaapäällikkö Antti Matinlompolo kertoo.

Vasemmalta lukien GRK Suomi Oy:n työmaapäällikkö Antti Matinlompolo, Väyläviraston projektipäällikkö Keijo Heikkilä, Suhanko Arctic Platinumin projektipäällikkö Juha Rissanen, Ranuan kunnan kaivoskoordinaattori Janne Laine ja kunnanjohtaja Tuomas Aikkila työmaalla.

Petolintu ja viitasammakko rajoittavat

Tien rakentamista rajoittaa rauhoitetun päiväpetolinnun reviiri ja viitasammakkoesiintymä alueella. Tämän vuoksi rakennusaika lyhenee ja pakottaa louhimaan ja murskaamaan myös öisin. Viitasammakkoa varten tehtävä silta on saatava valmiiksi talven aikana.

Tästä huolimatta Väyläviraston Heikkilä kehuu tiehankkeen olevan taloudellisesti erittäin kannattava.

– Hankkeen hyötykustannussuhde on 5,4, joka on aivan valtakunnan kärkeä ja kannattavin hanke, jossa olen ollut mukana. Hanke on kannattava jo silloin, kun sen hyötykustannusluku on yli 1,0. Suhangon kaivostiessä kannattavuutta nostavat aluetaloudelliset vaikutukset, joita kaivos tuottaa.

Tieurakkaan kuuluu myös puiden poistaminen tielinjalta. Tämä työ on vielä hieman kesken ja se näkyy esimerkiksi metsäautoteiden laidassa olevina puupinoina.

Pääurakoitsija GRK:lla on tietyömaalla kaksi alihankkijaa: Maansiirto Jorma Vainio Oy Kittilästä ja T:mi Petteri Kuusela Ranualta. Kuuselan yritys huolehtii puiden korjuusta ja pois kuljettamisesta.

Tien tekeminen vaatii isoja koneita. Kuva: Keijo Heikkilä/Väylävirasto

Kaivosyhtiö maksaa

Väyläviraston ja GRK:n mukaan tietyöt Suhangossa ovat edenneet suunnitellusti.

Suhangon kaivostien kokonaiskustannukset ovat 7,4 miljoonan euroa. Kaivosyhtiö maksaa tien rakentamisen, mutta Väylävirasto maksaa kustannuksista takaisin 3,15 miljoonaa euroa, kunhan kaivos on ollut toiminnassa kaksi vuotta ja muuta ehdot täyttyvät. Samantyyppistä jälkirahoitusmallia on käytetty Kevitsan, Kittilän ja Talvivaaran kaivosteiden rakentamisessa.

Kaivostie rakennetaan, vaikka kaivoksen rakentamisesta ei ole vielä päätetty. Suhanko Arctic Platinum Oy on aiemmin kertonut, että tavoitteena on tehdä investointipäätös kesällä 2024.

Ryhmä Ranuan kunnan edustajia vieraili Suhangon kaivostien työmaalla keskiviikkona 18. lokakuuta kunnanjohtaja Tuomas Aikkilan johdolla.

Uutta tietä rakennetaan noin 10 kilometriä. Kuva: Suhanko Arctic Platinum Oy.